Joose Ojalan ja Tuomas Ruokosen taiteelliset portfoliot
Joose Ojala
biografia
Olen helsinkiläinen 1992 syntynyt jazzharmonikkataiteilija, musiikin sekatyöläinen ja säveltäjä. Olen toiminut ammattimuusikkona ja yhtyeiden johtajana vuodesta 2012 lähtien. Olen myös ensimmäisen ja ainoan suomenkielisen Pistenuottikirjoituksen oppimateriaalinpääkehittäjä. Vuonna 2024 sain Koneen säätiöltä 65 000 euron rahoituksen hankkeelleni ”Harmonikan soinnillisia mahdollisuuksia tutkimalla sekä genrerajat ylittävällä sävellystyöllä lisää moniäänisyyttä sekä osallisuutta näkövammaisille ammattimuusikoille”.
Tärkeimmät yhtyeeni ovat esikoisalbuminsa ”Taival” vuonna 2025 julkaissut kansanmusiikki-estetiikkaa rytmimusiikin perinteisiin yhdistelevä Kaiunsäde sekä harmonikkajazzin perinteitä gypsy jazz -estetiikkaan kytkevä Joose Ojala Trio. Oman taiteellisen toimintani ohessa teen laaja-alaisesti töitä freelance-muusikkona.
Miten opaskoirasta tuli aikuinen kissa – taiteen ja teknologian rajapintoja pimeässä tilassa
Olen kehittänyt yhdessä näkövammaisen muusikon, jazzmusiikin maisteri Tuomas Ruokosen kanssa Miten opaskoirasta tuli aikuinen kissa -esityskonseptia. Esitykset toteutetaan täysin pimeässä tilassa, jossa yleisö ja esiintyjät asettuvat samaan asemaan.
Musiikkimme pohtii tekoälyn arkisten sovellusten suhdetta jokapäiväiseen elinympäristöömme näkövammaisina taiteilijoina niin taiteellisen sisällön luomisen kuin arkisten havaintojen kautta.
Hyödynnämme näkövammaisille suunniteltuja, ympäristöä puhelimen kameran kautta kuvailevia tekoälysovelluksia. Kuvaukset voivat olla tarkkoja, virheellisiä tai yllättäviä – ja niistä syntyy musiikillista materiaalia. Sävellykset ja improvisaatiot ammentavat tästä materiaalista ja laajentuvat tekoälyäänikloonien avulla, kun omat äänemme saavat uuden elämän koneen tuottamina variaatioina. Näin tutkimme ihmisen ja teknologian välistä suhdetta, sen mahdollisuuksia ja epävarmuuksia. Osoitamme, kuinka vammaisuudesta kumpuavat menetelmät voivat mahdollistaa aivan uudenlaisen luomisprosessin ja rikastaa koko musiikkikenttää.
Alta voit kuunnella sävellykseni Vanttu. Teos on inspiroitunut tekoälyn kuvailemista kuvista, jotka on otettu edesmenneestä Vanttu-opaskoirastani.
Konsepti muodostaa joustavan perustan, jonka puitteissa on mahdollista luoda monenlaista musiikillista sisältöä ja jatkaa ihmisen ja koneen dialogin tutkimista taiteen keinoin.
Kunnianosoitus näkövammaisen säveltäjä Raimo Tanskasen elämäntyölle
Raimo Tanskanen (1937 -2017) oli näkövammainen kuoro – ja kamarimusiikkisäveltäjä. Olen kirjoittanut Raimosta artikkelin Näkövammaisten Kulttuuripalvelu Ry:n julkaisemaan Kajastus-lehteen. Lue se täältä.
Huhtikuussa 2023 esitettiin Näkövammaisten Kulttuuripalvelu Ry:n varainkeruukonserttina Tanskasen musiikista sovittamani kokonaisuus. Jenny ja Antti Wihurin rahasto tuki Näkövammaisten Kulttuuripalvelu Ry:tä 4000 eurolla konsertin tuotantokustannuksissa. Konsertissa esitettiin Tanskasen instrumentaali – ja kuorosävellyksiä kokoonpanolla Joose Ojala (harmonikka), Tuukka Ojala (piano) sekä Helena Taskila (panhuilu ja laulu). Yhtyeen kaikki jäsenet ovat näkövammaisia ammattimuusikoita.
Keväällä 2024 tallensimme samalla kokoonpanolla Koneen Säätiön rahoittamana konsertissa esittämämme musiikillisen kokonaisuuden ”Ruusujen aikaan”-nimiseksi tribuuttialbumiksi. Levy julkaistiin kesällä 2024. Ohessa Mikko Malmivaaran käsialaa oleva musiikkivideo Raimo Tanskasen kuorosävellyksestä ”Kiurun tupa” johon olen laatinut sovituksen yhtyeelle.
Kansanmusiikki kohtaa panhuilun ja modernin rytmimusiikin – Kaiunsäde vie perinteen uusiin ulottuvuuksiin
Kaiunsäde-yhtye uudistaa kansanmusiikin perinnettä rohkealla ja omaperäisellä tavalla. Kokoonpanossa soi suomalaisella musiikkikentällä harvinainen panhuilu, jonka kuulas ja värikylläinen ilmaisu kietoutuu yhteen harmonikan, pianon ja kontrabasson muodostamaan vankkaan musiikilliseen kivijalkaan. Yhtyeen ohjelmisto perustuu säveltämääni musiikkiin, jossa kansanmusiikin elementit sulautuvat elokuvalliseen tunnelmointiin ja modernin rytmimusiikin ilmaisukeinoihin. Lopputuloksena syntyy kerroksellisia, ajattomia ja samalla uusia maailmoja avaavia teoksia, jotka laajentavat kansanmusiikkiin pohjaavan ilmaisun mahdollisuuksia.
Kaiunsäde julkaisi keväällä 2025 debyyttialbuminsa Taival, jonka toteutumisen mahdollisti Koneen säätiön rahoitus. Albumi on saanut merkittävää näkyvyyttä, ja se esiteltiin muun muassa Ylen Uudet levyt -ohjelmassa elokuussa 2025. Kaiunsäde on kontrabasisti Saija Hostikalla täydennetty kvartettimuotoinen kokoonpano Ruusujen aikaan-tribuuttialbumilla esiintyneestä yhtyeestä.
Ohessa on säveltämäni kappale “Suojasäässä”.
Joose Ojala Trio – gypsy swingin ja haitarijazzin elävä jatkumo
Joose Ojala Trio tuo yhteen gypsy swingin ja harmonikkajazzin perinteet, antaen niille uuden ja elävän tulkinnan. Kokoonpanossa soittavat Joose Ojala (harmonikka), Antti Korhola (viulu) ja Otto Porkkala (kitara). Trion ohjelmisto rakentuu jazzharmonikan mestareiden, kuten Gus Viseurin, Sivucan ja Matti Viljasen, sekä Django Reinhardtin ja Stéphane Grappellin klassikoista. Näistä kappaleista syntyy tuoreita ja omaleimaisia sovituksia, joita täydentävät Ojalan maailmanmusiikkivaikutteiset omat sävellykset.
Trion soitossa yhdistyy virtuoottinen ilmaisu ja lämmin yhteissoitto, jossa eri tyylien parhaat puolet sulautuvat saumattomasti yhteen. Musiikki kuljettaa kuulijansa intiimistä kamarimusiikillisesta herkkyydestä vauhdikkaaseen svengiin, avaten uusia näkökulmia harmonikan mahdollisuuksiin jazzin kentällä.
Ohessa on sävellykseni ”Aukeus”. Musiikkivideosta vastaa Mikko Malmivaara. Työskentelimme tiiviin periodin Koneen säätiön rahoituksella keväällä 2024, jolloin sovitimme yhtyeelle 12 uutta teostani. Yhtyeen debyyttialbumi julkaistaan syksyllä 2026.
Jazzharmonikan perinteen tuntija ja ylläpitäjä
Julkaisin vuonna 2016 Trio Patina-yhtyeeen kanssa EP-julkaisun ”Koroilla”. Se sisälsi harmonikkataiteilija Matti Viljasen (1927 -1987) swing-sovituksen kappaleesta ”Luistelijat”. Kyseinen sovitus on jazzharmonikkakirjallisuuden merkkipaaluja, eikä sitä ole Viljasen originaaliesityksen jälkeen versioitu ennen Trio Patinaa. Tämä versio on alkuperäissovituksesta tehty uudelleentulkinta, jossa kokoonpanossa säestämässä ovat Tuukka Ojalan soittamat Hammond-urut sekä Sami Laakson rummut.
Sooloharmonikan soittaja ja genren kehittäjä
Olen kiinnostunut genrellisesti monipuolisen rytmimusiikkiohjelmiston sovittamisesta melodiabassoharmonikalle. TÄmä on pioneerityötä, koska harmonikan melodiabasson mahdollisuuksia ei rytmimusiikin kontekstissa ole vielä laajemmalti tutkittu.
Monipuolinen yhtyemuusikko
Olen taiteellisen työskentelyni ohessa toiminut myös freelancer-muusikkona. Pisimpään soitin chansonartisti Tia Cohenin yhtyeessä (vuodet 2012 -2021). Freelancer-työskentelyssäkin minulle on tärkeää päästä valitsemaan työtilaisuuteni siten, että ne ovat taiteellisesti mielekkäitä ja että niissä pääsee kehittämään aktiivisesti myös omaa ilmaisuaan.
Laaja-alaista vaikuttamistyötä harmonikan sekä vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden aseman parantamiseksi
Vierailin tammikuussa 2025 yhdessä Tuomas Ruokosen kanssa muusikko Tuomas Rauhalan isännöimässä Jutunjuuri-podcastissa, jossa keskustelimme musiikkialan saavutettavuudesta ja vammaisten muusikoiden asemasta taiteen kentällä. Kyseessä on arvostettu podcast, jonka aiemmissa jaksoissa on kuultu muun muassa kosketinsoittaja Lasse Piiraisen sekä kitaristi Tuomas Wäinölän kaltaisia nimekkäitä taiteilijoita. Jaksossamme esitimme ideoita näkövammaisten muusikoiden ammattimaisen osallisuuden ja osallistumisen lisäämiseksi sekä nostimme esille näkökulmaa siitä, että vammaisuudesta aiheutuneet epätavalliset menetelmät toteuttaa omaa ammattia ja taiteen tekemistä voivat olla koko musiikki – ja taidekenttää uudistava voimavara. Jakso on kuunneltavissa tästä linkistä.
Pääsin haastateltavaksi arvostettuun englanninkieliseen musiikkijulkaisuun Finnish Music Quarterly (FMQ), joka tunnetaan laajasti suomalaisen musiikin ja sen tekijöiden esiin nostajana. Artikkelissa “Jazz accordionist Joose Ojala – Honouring Louis Braille and other musical trailblazers” käsiteltiin sekä omaa taiteellista polkuani että sitä, kuinka työni kytkeytyy laajempiin saavutettavuuden ja taiteen moniäänisyyden kysymyksiin. Haastattelussa toin esiin harmonikan roolia jazzin ja rytmimusiikin kentällä sekä sitä, miten vammaisuudesta kumpuavat menetelmät voivat kääntyä luovuuden lähteiksi. Artikkelin voi lukea tästä linkistä.
Taiteellisen työskentelyni ohessa olen toiminut toukokuusta 2024 alkaen Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n ylläpitämän Kajastus-blogin vastaavana toimittajana. Blogi kokoaa yhteen näkövammaisten kulttuurin kuluttajien sekä kulttuurin tuottajien, harrastajien ja ammattilaisten subjektiivisia kokemuksia ja tarjoaa tärkeän kanavan näkövammaisten osallistumisen ja osallisuuden vahvistamiseksi kulttuurielämässä. Olen vastannut toimitustyöstä, mutta kirjoittanut myös itse artikkeleita. Blogin ylläpitäminen on avannut minulle ikkunan, jonka kautta oma taiteellinen työskentelyni on saanut uusia kerroksia: se on syventänyt ajatteluani ja tarjonnut runsaasti inspiraatiota, joka on alkanut versoa sävellyksissä ja esityksissäni. Blogiin voi tutustua täällä.
Pääsin haastateltavaksi käsityömestari ja harmonikanrakentaja Viljo Mannerjoen isännöimään Pirunkeuhko-harmonikkapodcastiin. Kyseinen podcast on harmonikka-alalla hyvin arvostettu. Siihen on haastateltu monia nimekkäitä vaikuttajia, kuten Sibelius-Akatemian harmonikkaluokan perustajaa ja pitkäaikaista opettajaa Matti Rantasta.
Vuonna 2021 olin mukana säveltäjänä työryhmässä, joka toteutti Näkkärisoppaa-nimisen laulun Näkövammaisten liiton Minun näköinen mieli -hankkeeseen. Kappaleen sanoittivat Riikka Hänninen ja Iiris Brocke. Tuottaja-äänittäjänä toimi arvostettu näkövammainen musiikin ammattilainen Mikko Herranen. Teos rakentuu vertaistuellisista tarinoista ja käsittelee näkövammaisena elämistä lempeän itseironian ja huumorin kautta, tarjoten samalla musiikin keinoin näkökulmia ja selviytymiskeinoja arkeen.
Tuomas Ruokonen
biografia
Tuomas Ruokonen (s.1994) on näkövammainen rumpali-säveltäjä, joka valmistui vuonna 2023 jazzmusiikin maisteriksi Codarts University of the Artsista Rotterdamista pääaineina jazzrummut ja -sävellys. Jenny ja Antti Wihurin säätiö tuki Ruokosen opintoja 8000 euron apurahalla. Hänen musiikissaan ekspressiiviset soundit ja improvisointi yhdistyvät narratiivisiin kappalerakenteisiin luoden vahvoja taiteellisia kokonaisuuksia. Ruokonen on viime vuosina keskittynyt taiteellisessa työssään tutkimaan täysin pimeän esitystilan mahdollisuuksia taiteen esityspaikkana. Hän haluaa ottaa taiteellaan kantaa ableismiin, nykypäivän aistiärsyketulvaan sekä tarjota yleisölle voimakkaita, reflektoimaan herätteleviä taidekokemuksia. Hän soittaa rumpuja useissa kansainvälisesti toimivissa taiteellisesti kunnianhimoisissa projekteissa, joiden kanssa hän on vuonna 2025 esiintynyt tunnetuilla jazzfestivaaleilla mm. Ranskassa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Senegalissa. Tämän lisäksi Ruokonen on toiminut aktiivisesti taiteilijana yli kymmenen vuoden ajan soittaen rumpuja lukuisilla levytyksillä mm. Epoxy Quartetin, Karri Lehtonen & Hautajaismuusikoiden, Satu Liin, Minna Tuuliaisen ja Eskelinen Intergalacticin kanssa. Ruokonen tunnetaan pelottomana improvisoijana ja tiimipelaajana, jonka tyylillinen monipuolisuus ja taiteellinen visio luovat hedelmällisen maan uusille innovaatioille.
Oma ääni luovana tekijänä pimeän tilan esityskonseptien kautta
Ruokonen on viime vuosina tutkinut pimeän tilan mahdollisuuksia taiteen esityspaikkana. He saivat yhdessä harmonikansoittaja-säveltäjä Joose Ojalan kanssa Niilo Helanderin Säätiöltä 8000 euron rahoituksen hankkeelleen ”Miten opaskoirasta tuli aikuinen kissa?”. Apuraha mahdollisti kahden kuukauden työskentelyjakson syksyllä 2025, jonka aikana taiteilijat loivat mahdollisimman uskottavat tekoälyäänikloonit omista äänistään sekä sävelsivät uutta musiikkia näkövammaisille suunnattujen tekoälyä käyttävien kuvailuteknologioiden inspiroimina.
Ruokonen on kehittänyt pistekirjoituksen logiikalle rakentuvan sävellysmetodin. Pistekirjoitus muodostuu kuudesta kohopisteestä, jotka on asetettu kahden sarakkeen ja kolmen rivin ruudukkoon. Kaikille pisteille määritetään oma äänenvärinsä. Tämä mahdollistaa pisteistä muodostuvien sanojen soittamisen soittimilla. Lopputuloksena muodostuu toistettavia ja abstrakteja musiikillisia tekstuureja kirjoitetun tekstin pohjalta.
Ohessa on kuultavissa esimerkki Ruokosen braille-metodin pohjalta säveltämästä teoksesta Braille, joka sisältyy keväällä 2026 Ojalan ja Ruokosen yhdessä julkaisemalle EP-äänitteelle.
Ruokonen loi vuonna 2024 ”Past, Present, Future” soolorumpuesityksen, joka esitettiin yhteistyössä Näkövammaisten liiton Pime Cafen kanssa Helsingin Iiris-keskuksessa. Suuren suosion saanut esityskonsepti yhdisti täysin pimeän kahvihetken yhtä pimeään esitykseen. Teoksen musiikki tutkii rumpusettiä kokoelmana instrumentteja ja laajentaa rumpusetin soundillisia mahdollisuuksia rumpujen ja kapuloiden preparoinnin, sekä live-elektroniikan kautta. Tulokulma sai inspiraationsa Ruokosen maisteritutkimuksesta, jossa hän tutki rumpali-säveltäjä Brian Bladen musiikillista ilmaisua sävellyksellisten parametrien analysoinnin kautta. Kokemus vahvisti Ruokosen näkemystä täysin pimeän tilan mahdollisuuksista tasavertaistavana ja aistihierarkioita purkavana taiteen esityspaikkana.
Osana esitystä on Ruokosen Hollannissa säveltämä viisiosainen ”Teppo’s Cottage” soolorumpuminiatyyri, jonka pohjalta he tekivät yhdessä ohjaaja Tuomas Viiliäisen kanssa lyhytelokuvan, joka sai ensiesityksensä Oulun musiikkivideofestivaalien kilpailusarjassa kesällä 2025. Teos julkaistaan virallisesti keväällä 2026, mutta tästä linkistä pääsette näkemään valmiin teoksen.
Tuomas Ruokonen – Teppo’s Cottage (Dropbox-video)
Teppo’s Cottage esitettiin myös osana pimeässä tilassa järjestettyä Ruokosen säveltämää ”Tunnel of Light” maisterikonserttia Rotterdamissa maaliskuussa 2023. Nostona jazzkvartetille, viululle, sellolle ja taustanauhalle sävelletystä konsertista esityksen nimikkosävellys, jossa koko konsertin mittaisen pimeyden luomaa kontrastia käytetään hyödyksi valaisemalla viimeisessä kappaleessa tanssija spottivalolla. Kappale pohjautuu Ruokosen kirjoittamaan runoon, joka käsittelee putkinäköä tuoden sen samalla osaksi yleisön kokemusta valosuunnittelun avulla.
Tunnel of Light:
Yleisön elokuvallisiin maailmoihin johdattava yhtyeenjohtaja
Tuomas Ruokonen Quartetin ”RuOK?” EP julkaistiin maaliskuussa 2023. Levy on saanut inspiraationsa tosielämän tarinoista, joita yhtyeen improvisointi syventää ja vie uusille urille. Levyn nimi viittaa kysymykseen, jota Ruokonen kysyi itseltään sitä säveltäessä. Musiikki yhdistelee pohjoismaista jazzia eteerisen post-rockin sävyihin ja etenkin live-ilmaisussaan yhtye hakee rohkeasti paikkoja poiketa sovituilta reiteiltä etsien uusia maisemia palaten välillä takaisin sävellyksiin. Hän sai Taikelta 3000 euron työskentelyapurahan albumin säveltämiseen. Ruokosen lisäksi yhtyeessä soittavat kitaristi Ville-Veikko Airaniemi, basisti Oskari Siirtola sekä pianisti Toomas Keski-Säntti. Kvartetti on konsertoinut mm. Helsingin Musiikkitalolla, Rytmihäiriö klubilla sekä Hollannissa Rotterdamissa ja Amsterdamissa.
Ohessa kappale ”Smaller Than Three” äsken esitellyltä ”RuOK?”-EP:ltä
Tässä puolestaan Amsterdamin konsertissa kuvattu liveversio kappaleesta ”Laura”. Pianossa Keski-Sänttiä tuuraa Ida Alanen.
Ekspressiivinen ja innovatiivinen jazzrumpali kansainvälisillä kentillä
Ruokonen soittaa rumpuja hollantilaisessa Epoxy Quartetissa, jonka musiikki yhdistelee modernin klassisen musiikin sävellystekniikoita vapaaseen improvisointiin ja tasavertaiseen kommunikointiin. Esiintymisissä painopiste on hetkessä olemisessa ja sen hyväksymisessä, että kaikkea voi tapahtua. Hänen lisäkseen projektissa soittavat pianisti-säveltäjä Koen Gijsman, sellisti Kim Jäger sekä saksofonisti Kasper Rietkerk. Yhtye julkaisi ”Recollection” debyyttinsä helmikuussa 2025 Hollantilaisella Challenge Recordsilla. Ruokonen sai Suomen Kulttuurirahastolta 2700 euron apurahan albumin äänityksen ja julkaisukiertueen matkakuluihin. Levy on saanut ylistävää kriitikkopalautetta hollantilaisilta jazzjulkaisuilta, kuten Jazzism. Yhtye soitti keväällä julkaisukiertueen Hollannissa ja on aiemmin konsertoinut mm. North Sea Jazz -festivaaleilla.
Albumin musiikkia voi kuunnella alla olevasta YouTube-playlistista:
Kvartetin hetkessä elävää live-soundia voit kuulla tästä Romaniassa taltioidusta esiintymisestä Bucharest International Jazz Competitionissa vuonna 2022.
The Metz Foundation
Progressiivista jazz-punkkia soittava The Metz Foundation on kerännyt viime vuosina laajasti huomiota etenkin Luxemburgin musiikkikentällä. Yhtye valittiin mukaan vuoden mittaiseen Propulsion 2 mentorointiohjelmaan vuonna 2024, joka mahdollisti levytyksen, festivaalikonsertteja sekä verkostoitumista eurooppalaiseen jazzkenttään. Keskiössä yhtyeen ilmaisussa on asenne sekä termit raaka, elektroninen ja tanssittava. Ruokonen on yhtyeen jäsenenä konsertoinut vuonna 2025 nimekkäillä jazzfestivaaleilla Luxemburgissa, Belgiassa, Ranskassa ja Senegalissa. Yhtyeen kokopitkä albumi äänitettiin Barcelonassa huhtikuussa 2025 ja se julkaistaan alkuvuodesta 2026. Monikansallisessa yhtyeessä soittavat Ruokosen lisäksi espanjalainen basisti Alfredo Gimenez sekä yhtyettä johtava luxemburgilainen saksofonisti Joel Metz.
Oheisesta linkistä löytyy Propulsionin vuonna 2024 julkaisema EP.
Tyylillisesti monipuolista rumpujensoittoa suomalaisten taiteilijoiden kanssa yli kymmenen vuoden ajan
Ruokonen on soittanut rumpuja lukuisilla äänityksillä jo yli kymmenen vuoden ajan. Joulukuussa 2024 julkaistiin Karri Lehtonen & Hautajaismuusikoiden ”Kuoleman Puutarhassa” albumi, jonka tematiikka on kerännyt inspiraatiota suomalaisilta kuvataiteilijoilta Hugo Simbergiltä ja Akseli Gallen-Kallelalta. Tyylillisesti monipuolinen levy äänitettiin Lehtosen mökillä, jonne rakennettiin taianomainen kuoleman putarha. Äänitysprosessi dokumentoitiin ohjaaja Turkka Taipaleen toimesta ja luovasta työstä kertovaa dokumenttia on esitetty yhdessä Hautajaismuusikoiden live-esitysten yhteydessä Kino-kiertueella ympäri Suomea vuonna 2025. Yhtyeen ilmaisussa voi kuulla Ruokosen monipuolisuuden rumpalina musiikin polveillessa kiivaasta rock-ilmaisusta kevyeen säären taputteluun.
Hautajaismuusikot-kappaleen voi kuunnella alta.
Laajemmin Ruokosen julkaisuhistoriaan pääset tutustumaan hänen verkkosivuiltaan löytyvän Spotify-soittolistan kautta. Sieltä löydät myös linkit Ruokosen ja hänen projektiensa sosiaalisen median tileille.